© 2024 säännöt.fi
Tämän artikkelin aasi ei liity millään tavalla hevosen sukuisiin aaseihin. Tässä artikkelissa aasi on nimittäin korttipeli, ja erittäin suosittu sellainen. Toisinaan sitä kutsutaan nimellä peukkuaasi. Pelin nimi tulee siitä, että pelaaja, joka häviää pelin, eli ei saa kerättyä pelin aikana neljää samanarvoista korttia, saa nimityksen ”aasi”. Mutta tämä nimitys ei liity mitenkään korttipakan sisältöön, eikä korttipakassa siis ole aasikortteja. Ilman aasikorttejakin tämä peli on kuitenkin erittäin hauska korttipeli.
Aasi etenee siten, että jokainen pelaaja antaa aina yhden kortin vasemmalla puolellaan istuvalle pelaajalle ja saa vastaavasti yhden kortin oikealla puolellaan istuvalta pelaajalta.
Tätä hauskaa korttien vaihtoa jatketaan, kunnes joku pelaajista onnistuu saamaan käteensä tarvittavat neljä samanarvoista korttia. Tässä vaiheessa tämä pelaaja osoittaa onnistumisensa nostamalla peukalonsa ylös. Tämä toimii merkkinä muille, jotka nostavat myös peukalonsa ylös. Viimeinen, muita hitaampi peukuttaja jää ”aasiksi”.
Aasin saa pystyyn 4-12 hengellä, mutta ideaalia olisi pelata pienennetyllä pakalla, jos porukkaa ei ole kovin paljon. Pakkaa voi tehdä pienemmäksi ottamalla sieltä pois kaikki neljä korttia mitä tahansa numeroa tai kuvakorttia.
Pidä mielessä se, että kortteja pitäisi kuitenkin olla riittävästi kaikille tai muuten aasi ei onnistu. Eli kortteja pitäisi olla ainakin viisi kappaletta per pelaaja. Jos pelaajia on todella paljon, voidaan harkita harkita paripeliä.
Aasissa on tavoitteena kerätä neljä samaa korttia itselleen. Tätä yritetään nostamalla kortteja muilta ja muiden kerätessä kortteja sinulta. Aasissa ei kuitenkaan pyritä vain tähän, vaan myös siihen, ettei vaan jäädä viimeiseksi. Sääntöjä ei siis ole paljoakaan, ja sen tähden aasi on oiva vaihtoehto korttipelien joukosta poimittavaksi.
Pelin tavoitteena on päästä eroon kaikista omista korteistaan ennen muita pelaajia. Pelaaja, joka ensimmäisenä saa pois käsistään kaikki korttinsa, voittaa pelin.
Aasi etenee seuraavien vaiheiden mukaisesti:
Pakka sekoitetaan hyvin, ja kaikki pakan kortit jaetaan pelaajille.
Jokainen valitsee yhden kortin kädestään ja antaa sen vasemmalla puolella olevalle pelaajalle. Jokainen pelaaja saa siis uuden kortin käteensä samanaikaisesti.
Kun pelaaja on saanut neljä samaa korttia, hän peukuttaa.
Muiden pelaajien pitää myös peukuttaa, kun he huomaavat jonkun nostaneen peukun.
Viimeiseksi peukun nostanut on häviäjä eli aasi.
Aasia aloitettaessa kaikki kortit jaetaan pelaajille, eikä jaon ole pakko mennä tasan pelaajien kesken. Käytössä on aina tavallinen 52 kortin normipakka.
Aasissa ei kannata antaa eteenpäin samaa numeroa, sillä sinusta seuraava pelaajahan saa uusia kortteja vain sinulta. Toisin sanoen pystyt pitämään mielessä, mitä kortteja aina annat hänelle. Jos olet antanut jo kerran vaikkapa ässän, älä missään nimessä anna sitä toiste, jos sinulla mitenkään on muita mahdollisuuksia.
Koska aasia pelataan normikorttipakalla, muista, että kaikkia numeroita ja kuvia on siis vain neljä kappaletta. Jos sinulla on jotain korttia kädessäsi kolme, on kaikkien muiden kanssapelaajien käsissä sitten yhteensä vain yksi kortti.
Pyri pitämään peukalo pienessä piilossa. Yleensä peukalon ihan suora piilottelu on kiellettyä, mutta se ei kuitenkaan varsinaisesti tarkoita, ettet voisi yrittää nostaa peukaloa huomaamattomasti. Tällainen keplottelu luo peliin hauskaa dramatiikkaa.
Aasi-korttipelissä strategialla on todella väliä, mutta onneksi sen strategiat ovat melko helppoja oppia. Niinpä se voi olla vaikka ensimmäinen korttipeli, millä aloittaa korttipeliharrastus.
Aasin tekniikoihin kuuluu se, että opettelee tulkitsemaan toisten pelaajien ilmeitä ja tunteita. Kuka on mahdollisesti jo saanut neljä korttia? Miten voi tietää, että joku kerää samoja kortteja kuin sinä itse?
Aasista on olemassa toinen toistaan hassumpia versioita. Possu on niistä yksi. Siinä kortteja ei vaihdeta yhtä aikaa, vaan possu eli patakuutonen kiertää pelaajalta toiselle. Peli kestää vähän kauemmin, mutta sen eteneminen on tietyllä tavalla hallitumpaa.
Voidaan pelata myös esimerkiksi niin, että aasi-sanasta tulee häviäjälle vain yksi kirjain kerrallaan.
Aasi sopii ihan kenelle vaan, joka tykkää hauskoista korttipeleistä. Tosikoille aasi ei sen sijaan sovi. Aasista saa mukavan pelin myös lasten kanssa pelattavaksi, koska perheen pieninkin voi voittaa, vaikka kortit eivät olisi vielä hallussa. Riittää, kun osaa nostaa peukun pystyyn!
Aasissa pitää aktiivisesti seurata muiden peukkutilannetta. Sinun ei loppujen lopuksi tarvitse kerätä niitä neljää samaa korttia voittaaksesi, vaan tätä tärkeämpää on pitää silmällä muiden peukkuja. Periaatteessa tässä pelissä ei olekaan vain yhtä voittajaa. Paljon oleellisempaa on se, ettet ole aasi. Peli loppuu siis aasin julistamiseen.
On aina hauskaa, kun jostain muusta kuin itsestä tulee aasi. Siinä onkin varmaan aasi-korttipelin salaisuus. Toisaalta on hyvä oppia hyväksymään myös oma aasiutensa. Sitä onkin hyvä harjoitella aasi-pelissä.