Tuppi on korttipeli, jonka tarina kertoo saaneen alkunsa Suomen pohjoisilta savottakämpiltä. Toinen tarina tosin kertoo sen olevan peräisin Norjan puolelta, ja sanotaanpa vastaavaa peliä pelattavan myös muissa maissa.
Tässä jutussa paneudumme kuitenkin pelin suomalaiseen versioon, joka on ollut suosittu ennen kaikkea Oulun seudulla ja pohjoisemmassa. Onpa peli kuitenkin levinnyt myös eteläiseen Suomeen opiskelijoiden ja muuttoliikkeen mukana, ja nykyään se on tuttu monelle myös Etelä-Suomessa.
Mikä on pelin idea?
Pelaaminen on kiehtonut ihmisiä aikojen alusta alkaen ja varsinkin korttipelit ovat nauttineet suurta suosiota siitä lähtien, kun joku ne onnistui kehittelemään. Tuppi on yksi näistä suosituista korttipeleistä, vaikka se ei kaikkien tuntema olekaan. Perinteistä tuppea pelataan neljän pelaajan tuppena, mutta pelistä on olemassa muunnoksia myös kahdelle ja kolmelle pelaajalle.
Pelin ideana on selviytyä eteen tulevista tikkitilanteista mahdollisimman vähin vahingoin. Pelistä on kaksi vaihtoehtoja, ja aluksi valitaan, kumpaa pelataan: ramia vai noloa. Valinta vaikuttaa pelin kulkuun ja pelaajien taktiikkaan.
Ramissa pelaajat pyrkivät aktiivisesti voittamaan tikkejä, jolloin he yrittävät pelata mahdollisimman korkeita kortteja voittaakseen edellä pelatut kortit. Nolossa pelaajat taas pyrkivät välttämään tikkejä eli pelaavat matalia kortteja, kun edellä oleva pelaaja on heittänyt korkean kortin.
Pelissä käytetään tavallista 52 kortin pakkaa, josta jokaiselle neljälle pelaajalle jaetaan alkuun kaikkiaan 13 korttia. Tämä jako muodostaa pelaajien käsikortit, joista he sitten pelaavat pelin aikana.
Ramia vai noloa?
Se, pelataanko ramia vai noloa, voidaan valita pelin alussa kahdella eri tavalla: peli valitaan joko erityisillä punaisilla ja mustilla näyttökorteilla tai sitten pelaajan kädestä valituilla oikeanvärisillä korteilla.
Ramia näytetään punaisella kortilla ja noloa puolestaan mustalla kortilla. Jos ei käytetä erillisiä näyttökortteja vaan valinta halutaan tehdä kädessä olevia kortteja näyttämällä, pelaaja ei saa näyttää kakkosella tai kuninkaalla, vaan pelaajan on valittava joku muu kortti.
Pelin kulku
Pelin aikana pelaajat yrittävät taitavasti taktikoiden arvioida vastustajien liikkeitä ja pyrkiä pelaamaan oikeita kortteja juuri oikeaan aikaan. Taktiikka ja kommunikaatio ovat avainasemassa, kun pelaajat yrittävät saavuttaa haluamansa tavoitteen: joko voittaa tikkejä tai välttää niitä.
Pelin alussa ensimmäinen käsi pelaa kortin pöytään, ja muut pelaajat vuorollaan yrittävät päihittää sen pelin sääntöjen mukaisesti. Jos pelataan noloa, pelin aloittaa etukäsi, ramia pelattaessa puolestaan ramaajasta eli ramia näyttäneestä pelaajasta edellinen pelaaja. Peliin kuuluu maantuntopakko, mutta ei sen sijaan valttia. Ässä on tupessa korteista korkein.
Kuka sitten voittaa tikin? Sen voittaa suurin pelattu kortti ajettua maata, jonka jälkeen tikin voittaja ajaa seuraavaan tikkiin. Tikeissä voitetut kortit pinotaan pöydälle kasoiksi niin, että joukkueiden keräämien kasojen suuruus on näkyvissä vastapuolelle koko pelin ajan.
Pisteiden laskeminen
Jos on pelattu noloa, jaon voittaja on se pari, joka on kerännyt vähemmän kasoja. Kuusi kasaa tarkoittaa siis neljää pistettä ja jokainen kasa vähemmän lisää pisteitä neljällä. Viisi kasaa kerännyt saa siis kahdeksan pistettä, neljä kasaa kerännyt kaksitoista pistettä ja niin edelleen.
Jos on pelattu ramia, voittoon tarvitaan kaiken kaikkiaan seitsemän kasaa. Seitsemästä kerätystä kasasta saa neljä pistettä, minkä jälkeen jokainen ylimääräinen kasa on neljän pisteen arvoinen. Jos käy niin, että ramannut joukkue häviää pelin, tapahtuu niin sanottu ramin ryöstö. Ryöstetyn ramin arvo on kaksinkertainen, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen kasa seitsemännestä alkaen on kahdeksan pisteen arvoinen.
Kun pelataan tuppea, aina vain toisella joukkueella voi olla pisteitä, jolloin joukkue on joko ylhäällä tai nousussa. Jos ylhäällä oleva pari sitten häviää jaon, he putoavat saman tien nolliin eli peli on niin sanotusti pöydässä. Jako lopetetaan silloin heti, kun on selvää, että johdossa oleva pari tulee häviämään.
Tuppisessio päättyy, kun toinen joukkueista saavuttaa 52 pistettä. Silloin vastajoukkue on niin sanotusti pantu tuppeen. Siinä tapauksessa, että pari voittaa pelin ramin ryöstöllä yhdellä jaolla, vastapuoli on puolestaan nälsytupessa ja tappiota voidaan pitää entistä häpeällisempänä.
Erilaisia versioita ajan kuluksi
Lyhyempi versio pelistä syntyy, kun käytetään sellaista sääntöä, missä kumpikin joukkue laskee pisteitä ja molemmilla joukkueilla voi siis olla pisteitä samaan aikaan. Tuppea voi myös pelata turnauspelien tapaan esimerkiksi 24 jakoa ja lopuksi kesken oleva nousu loppuun, minkä jälkeen lasketaan parien ylhäällä ollessaan keräämät pisteet yhteen, ja isoimman pistesaaliin kerännyt joukkue voittaa.
Kolmen tuppia pelataan niin, että kortit jaetaan kuten neljälle pelaajalle, mutta yhtä kasaa ei käytetä ollenkaan ja pelaajat pelaavat yksin. Kolminpelissä pelataan aina ramia, mutta muuten kolmen tuppi on kuin nelinpeli.
Kahden tuppea on mahdollista pelata esimerkiksi avotuppena. Siinä kullekin jaetaan kymmenen korttia kuvapuoli alaspäin ja sen jälkeen toiset kortit kuvapuoli ylöspäin edellisten päälle. Sen jälkeen loput kortit jaetaan käsikorteiksi. Peli alkaa siitä, että valitaan joko rami tai nolo, kuten nelinpelissä. Pöydälle auki jaetut kortit ovat käytettävissä ja kun kortti päätetään käyttää, sen alla oleva kortti käännetään esiin.
