Viikatemies on suomalainen korttipeli, jonka kehitti mies nimeltä Ville Virtasalo 90-luvulla. Voit pelata Viikatemiestä tavallisella 52 kortin pakalla, ja peli soveltuu 2–4 pelaajalle. Pelin tavoitteena on päästä eroon omista korteista. Voit voittaa pelin strategisilla valinnoilla ja ymmärtämällä erikoiskorttien säännöt, mikä tekee Viikatemiehestä haastavan ja viihdyttävän pelikokemuksen kaikenikäisille.
Tässä oppaassa tutustutamme sinut Viikatemiehen mielenkiintoisiin ja kekseliäisiin sääntöihin. Tulet tutuksi sekä tämän hauskan pelin perusidean että sen poikkeussääntöjen kanssa. Käymme läpi tietenkin myös jo mainitut erikoiskortit ja niiden toiminnan pelissä. Tervetuloa mukaan!
Pelin kulku
Viikatemiehen säännöt vaativat aluksi totuttelua, sillä peliin kuuluu useita erikoiskortteja, jotka tuovat peliin oman lisämausteensa. Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa pelin. Pelin tavoitteena on lyödä vahvempi kortti kuin pöydällä, ja pelaaja voi laittaa pöydälle niin monta korttia kuin pystyy. Jos pelaajalla ei ole sopivaa korttia, hänen on pakko nostaa avopakka ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Jokaisen pelaajan tulee pitää kädessään aina kahdeksan (8) korttia, joten pelaajan tulee nostaa sama määrä kortteja kuin hän laittaa vuorollaan pöydälle.
Avopakan voi kaataa joko kaatokortilla tai neljällä samanarvoisella kortilla. Pakan kaataja saa jatkaa ja aloittaa uuden avopakan. Peli päättyy, kun umpipakka on loppu ja pelin voittaa pelaaja, joka pääsee ensimmäisenä eroon korteistaan.
Korttien ja maiden arvot pelissä
Viikatemiehessä käytetään korttien pistearvon lisäksi maiden arvojärjestystä. Pelissä risti on vahvin maa, ja tämän jälkeen tulevat pata, hertta ja ruutu. Eli pelissä vahvempi maa voittaa aina heikomman maan, vaikka lyödyn kortin pistearvo olisi pöydällä olevaa korttia pienempi. Esimerkiksi herttakympin päälle voi laittaa minkä tahansa pata- tai ristikortin, mutta ei ruutua tai pienempää herttaa. Viikatemies-pelissä kaikki kortit, myös erikoiskortit, noudattavat tätä arvojärjestystä. Ainoastaan jätkät välttyvät tältä säännöltä, sillä ne voivat kaataa kaikki ristit. Pistearvolla on merkitystä silloin, kun pelataan saman maan kortteja, esimerkiksi ruutukasi ei käy ruutuysin päälle.
Maan pistevaihdot
Edellä mainittua sääntöä voi kuitenkin ohittaa käyttämällä maan pistevaihtoa, joka mahdollistaa maan vaihtamisen (yleensä alhaisemmaksi) pistearvon perusteella. Pelaajat voivat vaihtaa maata kahdella tavalla: suoralla tai epäsuoralla vaihdolla. Suorassa vaihdossa avopakassa olevan kortin päälle laitetaan samanarvoinen kortti (esimerkiksi ruutuvitonen patavitosen päälle). Epäsuorassa vaihdossa avopakassa olevan kortin päälle laitetaan arvokkaampi kortti yhdistettynä pistearvoltaan toiseen samankaltaiseen korttiin (esimerkiksi herttakasin päälle risti- ja ruutukolmosesta muodostuva pari). Molemmissa vaihtotavoissa kaksi, kolme ja neljä samaa korttia ovat myös sallittuja.
Erikoiskorttien säännöt
Pelissä kaikki kuvakortit ovat erikoiskortteja, ja niillä on normaalit pistearvot jätkää lukuun ottamatta.
Viikatemies (ristikuningas)
Viikatemies eli ristikuningas on oma erikoiskorttinsa, ja sillä on eri säännöt kuin muilla kuningaskorteilla. Kun Viikatemies lyödään pöytään, seuraavana olevan pelaajan täytyy nostaa pöydän avopakka, ja vuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Muita Viikatemies-kortin sääntöjä ovat: Viikatemiestä ei voi laittaa kuningattaren päälle, sitä ei voi yhdistää muihin kortteihin, ja jos Viikatemies lyödään tyhjälle pöydälle, se kaatuu.
Ässä
Ässällä on kädessä arvo 14 ja pöydässä arvo 1, joten ässä voittaa maan arvojärjestyksen mukaisesti minkä tahansa kortin (paitsi ei Viikatemiestä) ja aloittaa samalla pisteen laskemisen yhdestä, jolloin sen päälle käy mikä tahansa sopiva kortti. Pelaaja voi halutessaan käyttää ässää maan pistevaihdoksessa, käyttäen hyväksi sen vaihtuvia arvoja strategisella tavalla.
Kuningas
Kuningas voittaa oman maansa ja kaikki sen alapuolella olevat maat, mutta sitä ei voi laittaa ristin päälle. Kuninkaalla voi siis kaataa pata-, hertta- ja ruutukortteja, mutta se ei kaadu yksinään, jos kortti lyödään tyhjälle pöydälle. Pöydälle jäänyt kuningas kaatuu aina, kun päälle pelataan korkeampi kuningas. Tämä tarkoittaa, että jos joku pelaajista asettaa kuninkaan pöydälle, ja toinen pelaaja pelaa päälle vielä korkeamman kuninkaan, niin alempi kuningas kaatuu pois pelistä. Mielenkiintoiseksi pelin tekee se, että jos kaksi tai kolme kuningasta pelataan kerralla, ne kaatuvat kaikki yhdessä.
Kuningatar
Jos pöytään lyödään kuningatar, täytyy seuraavana vuorossa olevan pelaajan nostaa pöydässä oleva avopakka, ellei hänellä ole kädessään kuningatarta, sopivaa kaatokorttia tai ässää. Kun kuningattaren päälle pelataan uusi kuningatar, sen on aina oltava edellistä korkeamman maan kuningatar. Tämä tarkoittaa myös sitä, että neljää kuningatarta ei voi laittaa päällekkäin ja kaataa, elleivät ne ole maiden arvojärjestyksessä.
Jätkä
Jätkät voidaan lyödä pelkästään ristin päälle ja ne eivät noudata maiden arvojärjestystä. Tämä tarkoittaa, että jokaisen maan jätkällä voi kaataa mitä tahansa ristikortteja. Jätkä kaatuu, jos se lyödään tyhjään pöytään.
