Jos olet aina halunnut oppia pelaamaan snookeria, lukaise tämä juttu. Tämä elegantti ja haastava biljardipeli on monille tuttu television ammattilaisturnausten kautta, mutta harva tietää sen sääntöjen saloja tarkemmin tai miten sitä pelataan ammattimaisesti. Tässä jutussa tarjoilemme sinulle pelin perusteet, ja saat arvokkaita vinkkejä snookerinpelaajana aloittamiseen ja kehittymiseen.
Snookerin säännöt voivat vaikuttaa monimutkaisilta ja haastavilta, jos olet vasta aloittelemassa pelaamista. Pelissä on useita sääntöjä, jotka liittyvät pallon liikkeeseen, rikkeisiin, pisteiden laskemiseen ja moniin muihin asioihin. Kuten missä tahansa lajissa, myös tässä pelissä sääntöihin tutustuminen ja niiden käyttöön ottaminen vaatii aikaa ja harjoittelua. Paras tapa oppia onkin pelata snookeria, mutta sitä ennen on hyvä sisäistää muutama asia. Mitä tästä pelistä olisi hyvä tietää ennen kuin on valmis itse aloittamaan – siihen paneudumme seuraavassa.
Snookerin idea
Snooker on brittiläinen biljardipeli, jota pelataan pitkänomaisen biljardipöydän ääressä peliin tarkoitetuilla biljardikepeillä. Pelin ideana on pussittaa palloja tietyssä järjestyksessä ja kerätä pisteitä.
Snookerpöydässä on kuusi pussitettua reikää: yksi jokaisessa kulmassa ja kaksi pöydän pitkien sivujen keskellä. Ennen pelin alkamista pöydälle asetetaan 15 punaista palloa ja 6 eriväristä palloa, joille kullekin on määritelty oma paikkansa.
Pelissä pussitetaan punaisia palloja ja väripalloja. Kun punainen pallo saadaan pussiin, se jää sinne. Väripallot puolestaan palautetaan takaisin pöydälle niiden omille paikoilleen, kunnes punaisia palloja ei enää ole jäljellä. Pisteet palloista jaetaan seuraavasti: punainen pallo on 1 pisteen arvoinen, keltainen 2 pistettä, vihreä 3 pistettä, ruskea 4 pistettä, sininen 5 pistettä, vaaleanpunainen 6 pistettä ja musta 7 pistettä. Pelaaja, joka kerää eniten pisteitä, voittaa pelin. Suurin mahdollinen pistemäärä yhdellä lyöntivuorolla on 147 pistettä.
Miten peli etenee?
Snookeria voi pelata joko kaksi pelaajaa tai kaksi joukkuetta, ja pelaajat lyövät vuorotellen yrittäen pussittaa palloja. Tämä tapahtuu siten, että kepillä lyödään valkoista lyöntipalloa, jolla puolestaan on tarkoitus osua haluttuun kohteeseen. Jokaisen pelaajan lyöntivuoro alkaa siitä, että hänen pitäisi yrittää osua punaiseen palloon. Jos pelaaja onnistuu pussittamaan punaisen pallon virheettömästi, kyseinen punainen pallo poistetaan pelistä, ja pelaaja saa siitä yhden pisteen. Pelaajan lyöntivuoro jatkuu tämän jälkeen, ja hänen on yritettävä osua valitsemaansa väripalloon.
Jos pöydällä on vielä punaisia palloja jäljellä, jokainen pussitettu väripallo palautetaan alkuperäiselle paikalleen pöydällä. Kun pelaaja onnistuu pussittamaan väripallon, hänen on seuraavalla lyönnillään osuttava punaiseen palloon uudelleen. Punaisten pallojen ja väripallojen pussittaminen vuorotellen jatkuu niin kauan, kuin punaisia palloja on vielä jäljellä pöydällä.
Kun kaikki punaiset pallot on pussitettu, väripallot pussitetaan arvojärjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Tämä tarkoittaa, että pelaajan on osuttava ensin pöydän matala-arvoisimpaan väripalloon. Pelaajan lyöntivuoro päättyy, jos hän ei pussita palloa tai tekee virheen. Pelaajan saamaa pistemäärää yhden lyöntivuoron aikana kutsutaan lyöntisarjaksi tai breikiksi.
Jos pelaaja onnistuu pussittamaan kaikki 15 punaista palloa yhden ja saman lyöntivuoronsa aikana, jokaisen punaisen jälkeen mustan pallon ja lopuksi kaikki väripallot oikeassa järjestyksessä, kutsutaan tätä saavutusta 147 pisteen maksimibreikiksi.
Aloituslyönnin merkitys
Aloituslyönti on snookerissa tärkeä hetki, joka suoritetaan huolellisesti. Pelaajan pitää tehdä aloituslyönti pöydässä olevan puoliympyrän sisältä, jota kutsutaan D-alueeksi. Tämä aloituslyöntisääntö antaa pelille tietyn rakenteen ja reilun alun molemmille osapuolille.
Taitavat snookerin pelaajat eivät useinkaan pyri aloituslyönnillä pussittamaan palloa. Sen sijaan aloituslyönti on usein taktinen siirto, jota kutsutaan turvalyönniksi (englanniksi ”safety”). Tässä taktiikassa pelaajan tavoitteena on saada valkoinen pallo takaisin lähtöpäähän ja samalla asettaa vastustaja hankalaan asemaan. Turvalyönti on hienostunut ja tarkkuutta vaativa taitolaji, jossa strategia on avainasemassa. Huippupelaajat käyttävätkin tätä tilaisuutta hyväkseen tasapainottaakseen puolustusta ja voittaakseen vastustajansa.
Erät
Snooker muodostuu eristä tai freimeistä (englanniksi ”frames”). Pelissä on siis voitettava etukäteen sovittu määrä eriä. Jokaisen erän voittaa se pelaaja tai joukkue, joka kerää enemmän pisteitä kuin vastustaja. Pussitettujen pallojen lisäksi pelaaja voi saada erässä pisteitä siitä, jos vastustaja tekee jonkun virheen, esimerkiksi rikkoo pelin sääntöjä tai missaa lyöntinsä.
Jos pelaaja tulee siihen tulokseen, että hänellä ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta voittaa erää, on snooker-pelin hyvien tapojen mukaista luovuttaa kyseinen erä vastustajalle. Tällä kunnioitetaan vastustajaa ja pelin etikettiä.
Virheistä pisteet vastustajalle
Virhe snookerissa viittaa sellaiseen tilanteeseen, missä pelaaja tekee lyönnin, joka rikkoo pelin sääntöjä. Virheen seurauksena vastustajaa palkitaan pisteillä, yleensä 4–7 pisteellä, riippuen virheen vakavuudesta ja tilanteesta, missä virhe tapahtui. Useimmiten virheestä saa 4 pistettä, mutta jos virhe liittyy olennaisesti väripalloon, jonka arvo on suurempi kuin 4 pistettä, hyvitetään virheestä väripallon arvoa vastaava määrä.
Tyypillisiä virheitä snookerissa ovat:
- Valkoisen pallon pussittaminen
- Valkoinen pallo ei osu yhteenkään palloon
- Valkoisen pallon osuminen väärään palloon
- Vääränvärisen pallon pussittaminen
- Pallon pomppaaminen pois pöydältä
- Pelaaja koskettaa valkoista palloa muulla kuin kepin päällä
- Pelaaja koskettaa jotain muuta kuin valkoista palloa
- Pelaajan molemmat jalat ovat lyödessä ilmassa
