Sika on vanha suomalainen kansanomainen korttipeli, jota pelataan etenkin lasten kanssa mutta joka maistuu myös lapsenmielisille aikuisille. Peli on nopea oppia, se vaatii vain tavallisen korttipakan ja onnistuu kahdesta pelaajasta isompaan seurueeseen. Ideana on päästä eroon omista korteista – se, joka jää viimeisenä kortteineen, on kierroksen ”sika”. Koska kyseessä on kansanperinteeseen kuuluva peli, siitä ei ole yhtä virallista sääntöversiota, vaan säännöt vaihtelevat hieman alueittain ja perheittäin. Alla on selkeä, pelattava perusversio sekä yleisimmät muunnelmat.
Pikafaktat
| Pelaajat | 2 tai useampi (ihanteellisesti 3–6) |
|---|---|
| Pakka | Tavallinen 52 kortin korttipakka (vajaa pakka käy myös) |
| Ikäsuositus | Noin 4–5 vuodesta ylöspäin (värimuunnelma) |
| Kierroksen kesto | Muutama minuutti |
| Pelityyppi | Maanmukainen luovutus- ja keräilypeli, lastenpeli |
| Tavoite | Päästä eroon kaikista käsikorteista |
| Häviäjä | Viimeiseksi kortteineen jäänyt pelaaja eli ”sika” |
Mikä Sika on korttipelinä?
Sika kuuluu niin sanottuihin maanmukaisiin luovutuspeleihin: korttien numeroarvoilla ei ole väliä, vaan pelissä seurataan ainoastaan maita (hertta, ruutu, risti, pata). Tämä tekee pelistä poikkeuksellisen helpon aloittelijalle – pelaajan tarvitsee vain tunnistaa kortin maa tai jopa pelkkä väri. Juuri siksi Sika on monelle lapselle yksi ensimmäisistä opituista korttipeleistä.
Peli muistuttaa tunnelmaltaan muita suomalaisia ”viimeinen häviää” -pelejä, kuten Aasia ja Musta Pekkaa. Yhteistä näille on se, ettei voittaminen ole pääasia – hauskuus syntyy siitä, kuka jää viimeisenä pulaan. Jos haluat tutustua laajemmin eri pelityyppeihin, säännöt.fi:n korttipelien yleissivulta löytyy kattava katsaus luovutus-, tikki- ja keräilypeleihin.
Mitä Sikaan tarvitaan?
Sian vahvuus on vähäinen välineistön tarve. Peliin tarvitaan käytännössä vain seuraavat asiat:
- Korttipakka. Useimmiten käytetään tavallista 52 kortin korttipakkaa, mutta peli onnistuu myös vajaalla pakalla – esimerkiksi kaikki samaa maata olevat kortit poistamalla saa nopeamman kierroksen.
- Vähintään kaksi pelaajaa. Yläraja on käytännössä pakan koon sanelema. Sopivin pelaajamäärä on noin 3–6, jolloin kierrokset pysyvät sopivan vauhdikkaina.
- Pöytätila. Kortit asetellaan pöydälle renkaaksi, joten tasainen pinta helpottaa pelaamista.
Mitään erikoisvarusteita, pisteenlaskuvälineitä tai lautoja ei tarvita, mikä tekee Siasta kätevän mökki- ja matkapelin.
Pelin valmistelu ja korttien asettelu
Valmistelu on nopea ja kuuluu olennaisena osana pelin tunnelmaan:
- Kortit sekoitetaan huolellisesti.
- Pakka levitetään pöydälle renkaaksi eli kehäksi kuvapuoli alaspäin niin, että mikä tahansa kortti on helppo nostaa.
- Yksi renkaan korteista käännetään kuvapuoli ylöspäin keskelle rengasta. Tämä kortti aloittaa keskipinon ja määrää, mitä maata ensimmäisenä etsitään.
Jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja aloittaa, minkä jälkeen vuoro kiertää myötäpäivään.
Näin Sikaa pelataan vaihe vaiheelta
Pelissä on kaksi selkeää vaihetta: ensin pelataan renkaan korteilla ja lopuksi pelkillä käsikorteilla. Tavoite säilyy koko ajan samana – omista korteista on päästävä eroon.
1. Rengasvaihe
Vuorossa oleva pelaaja nostaa renkaasta kortteja käteensä yksi kerrallaan. Kortteja ei näytetä muille. Nostamista jatketaan, kunnes pelaaja saa kortin, joka on samaa maata kuin keskipinon päällimmäinen kortti. Tämän kortin hän lyö keskelle pinon päälle.
Lyönnin jälkeen pelaaja saa halutessaan laittaa pinon päälle vielä yhden vapaavalintaisen kortin, joka voi olla mitä maata tahansa. Juuri tämä vapaakortti määrää seuraavalle pelaajalle sen maan, jota hänen on seuraavaksi etsittävä. Näin vuoro kiertää: jokainen nostaa renkaasta, kunnes löytää oikean maan, lyö sen ja mahdollisesti vielä vapaakortin.
2. Käsikorttivaihe
Kun rengas on tyhjentynyt, pelataan pelkillä käteen kertyneillä korteilla. Pelaaja lyö keskelle samaa maata olevan kortin aina kun hänen vuoronsa tulee. Jos kädestä ei löydy sopivaa maata, pelaaja nostaa renkaasta jääneestä nostopakasta lisää kortteja, kunnes oikea maa tulee vastaan. Vaihe on nimensä veroinen kiihdytys: nyt jokainen yrittää mahdollisimman nopeasti päästä käsikorteistaan eroon.
Pelin tavoite ja voittaja
Sian ykköstavoite on saada oma käsi tyhjäksi. Ensimmäisenä kaikista korteistaan eroon päässyt pelaaja voittaa kierroksen. Muut jatkavat pelaamista, sillä Siassa pelataan niin kauan, kunnes selviää, kuka jää viimeisenä kortti tai kortteja kädessä – hän on kierroksen sika ja häviää.
Yhden kierroksen jälkeen peli voidaan aloittaa heti uudelleen. Monesti pelataan useita kierroksia peräkkäin, ja halutessaan seurue voi järjestää vaikka pienen sikaturnauksen, jossa kirjataan ylös, kuka on jäänyt siaksi useimmin.
Helpotettu versio pienimmille
Koska Siassa seurataan vain maita, se taipuu erinomaisesti aivan pienten lasten peliksi. Tällöin sääntöjä kevennetään:
- Pelataan pelkillä väreillä. Maiden sijaan seurataan vain punaisia (hertta ja ruutu) ja mustia (risti ja pata) kortteja. Lapsen tarvitsee tunnistaa ainoastaan kortin väri.
- Siirrytään maihin vähitellen. Kun väreihin perustuva perussika on hallussa, voidaan siirtyä neljän maan versioon.
Tämä tekee Siasta mainion ensikosketuksen korttipeleihin. Perheen pienimmille sopivia pelejä löytyy lisää myös sivultamme korttipelit kahdelle, sillä moni helppo peli toimii hyvin myös kaksinpelinä.
Vaikeampi muunnelma
Kokeneemmille pelaajille on olemassa haastavampi versio, joka tuo peliin enemmän valinnanvaraa:
- Keskelle saa pelata samaa maata olevan kortin lisäksi myös samannumeroisen kortin.
- Kortteja ei nosteta käteen vaan omaan pinoon pöydälle. Renkaan loputtua pinot otetaan käteen.
- Keskipinon päällimmäinen kortti jätetään paikalleen, ja muista käännetään uusi nostopakka.
- Kun kädestä ei löydy sopivaa korttia, nostopakasta saa nostaa enintään kolme korttia.
- Samannumeroisia kortteja saa pelata useamman kerralla, samoin saman maan peräkkäisiä suoria.
Numeroarvojen ja useamman kortin pelaamisen myötä muunnelma muistuttaa jo hieman luovutuspelien klassikoita, kuten paskahousua.
Vertailu
| Peli | Pelaajat | Pakka | Idea lyhyesti |
|---|---|---|---|
| Sika | 2+ | 52 korttia | Lyö samaa maata, pääse eroon korteista; viimeinen on sika |
| Aasi | 3–13 | Sopiva määrä neljän sarjoja | Kerää neljä samanarvoista ja näpäytä pöytää; viimeinen on aasi |
| Musta Pekka | 2+ | Erillinen Musta Pekka -pakka | Pariuta kortit; viimeiseksi jää Musta Pekka -kortti |
| Paskahousu | 2–5 | 52 korttia | Luovu korteista arvojärjestyksessä; viimeinen on paskahousu |
| Pig (kansainvälinen) | 3–13 | Neljän sarjoja | Kerää neljä samanarvoista ja kosketa nenää; viimeinen on pig |
Vinkit ja yleiset virheet
Siassa onni ratkaisee paljon, joten varsinaisia voittostrategioita on vähän. Pari asiaa kannattaa silti pitää mielessä:
- Seuraa pelattuja maita. Jos jokin maa on jo pelattu paljon, sitä on todennäköisesti vähemmän jäljellä. Vapaakortin valinnalla voit yrittää ohjata seuraavan pelaajan etsimään harvinaisempaa maata.
- Pysy rauhallisena. Etenkin käsikorttivaiheen kiihtyessä hätiköinti johtaa helposti virheisiin, kuten väärän maan lyömiseen.
- Älä paljasta korttejasi. Yleinen aloittelijan virhe on näyttää nostetut kortit vahingossa muille – pidä käsi piilossa.
- Sovi säännöt etukäteen. Koska versioita on monia, sopikaa ennen aloitusta, pelataanko väreillä vai mailla ja saako vapaakortin laittaa. Näin vältytään kesken pelin syntyviltä erimielisyyksiltä.
Aikuisseurueessa häviäjälle voidaan sopia kevyt pantti tai leikkimielinen tehtävä – esimerkiksi sika tiskaa tai hakee seuraavat välipalat. Tämä pitää tunnelman reiluna ja hauskana ilman rahapanoksia.
Kenelle Sika sopii?
Sika on ennen kaikkea perheen ja ystävien yhteispeli. Se sopii:
- Lapsiperheille, sillä säännöt oppii nopeasti ja värimuunnelma onnistuu jo esikouluikäisiltä.
- Isommille seurueille, koska pelaajamäärällä ei ole tiukkaa ylärajaa.
- Mökille ja matkalle, koska peliin riittää pelkkä korttipakka.
- Kaksinpeliksi, sillä Sika toimii hyvin myös kahden pelaajan kesken.
Nimen alkuperä ja samanniminen kansainvälinen peli
Suomalainen Sika on kansanomainen peli, jonka nimi tulee suoraan pelin ideasta: kukaan ei halua jäädä viimeiseksi eli ”siaksi”. On hyvä huomata, että englanninkielinen Pig (suomeksi myös ”sika”) on kokonaan eri peli: siinä jokainen yrittää kerätä neljä samanarvoista korttia ja koskettaa sitten nenäänsä – viimeinen nenäänsä koskettava on ”pig”. Vaikka nimi ja häviäjän leima ovat samat, pelimekaniikka on täysin toinen, eikä näitä kahta peliä pidä sekoittaa keskenään.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuinka monta pelaajaa Sikaan tarvitaan?
Sikaa voi pelata jo kahdestaan, eikä varsinaista ylärajaa ole. Sopivin pelaajamäärä on noin 3–6 pelaajaa, jolloin kierrokset pysyvät vauhdikkaina.
Minkä ikäisille Sika sopii?
Peli sopii hyvin lapsille. Pelkillä väreillä pelattava helpotettu versio onnistuu jo noin 4–5-vuotiailta, koska korttien numeroarvoilla ei ole merkitystä.
Mitä välineitä Sika vaatii?
Riittää tavallinen korttipakka. Useimmiten käytetään 52 kortin pakkaa, mutta peli onnistuu myös vajaalla pakalla. Mitään muita välineitä ei tarvita.
Kuka voittaa ja kuka on ”sika”?
Ensimmäisenä kaikista korteistaan eroon päässyt pelaaja voittaa. Viimeiseksi kortteineen jäänyt pelaaja on kierroksen ”sika” ja häviää.
Onko Sialla yksi virallinen sääntöversio?
Ei ole. Sika on kansanomainen peli, jonka säännöt vaihtelevat alueittain ja perheittäin. Kannattaa sopia versio ennen pelin alkua.