Kimble on yksi Suomen tunnetuimmista ja rakastetuimmista lautapeleistä: keskellä lautaa sykkivä läpinäkyvä noppakupla, neljä väriä nappuloita ja yksinkertainen tavoite kiertää koko lauta ennen muita. Peli on helppo oppia, mutta sattuma ja pienet taktiset valinnat pitävät jännityksen yllä kierroksesta toiseen. Tällä sivulla käymme Kimblen säännöt läpi vaihe vaiheelta, kerromme pelin historian ja versioiden erot sekä annamme käytännön vinkit, joiden avulla pääset pelaamaan heti.

Pikafaktat

  • Pelin tyyppi: noppaan perustuva kiertopeli (perhepeli)
  • Pelaajamäärä: 2–4
  • Ikäsuositus: noin 4+ (klassinen versio)
  • Pelin kesto: noin 30–45 minuuttia
  • Tarvikkeet: pelilauta, Pop-O-Matic-nopanheitin ja 16 nappulaa (4 kutakin väriä)
  • Valmistaja Suomessa: Tactic
  • Alkuperäispeli: Trouble (Kohner Brothers, 1965)
  • Suomeen: 1967
  • Tavoite: saada kaikki neljä omaa nappulaa kotipesään ennen muita

Mikä Kimble on?

Kimble on nopan ja onnen varaan rakentuva kiertopeli, jota pelataan 2–4 pelaajan kesken. Jokaisella pelaajalla on neljä omanväristä nappulaa, ja tavoitteena on saada kaikki nappulat kiertämään pelilauta ja lopulta omaan kotipesään ennen vastustajia. Pelin sydän on laudan keskellä oleva Pop-O-Matic-nopanheitin – muovikuvun alle suljettu noppa, jota heitetään painamalla kuplaa.

Alkuperäinen vuoden 1968 Kimble-pelilauta, jonka keskellä on Pop-O-Matic-nopanheitin
Vuoden 1968 Kimble-lauta: keskellä Pop-O-Matic-kupu, jonka sisällä noppa heitetään. Kuva: Liimes, CC BY-SA 3.0, Wikimedia Commons.

Säännöt ovat niin yksinkertaiset, että peli sopii jo noin nelivuotiaille, mutta mukaan mahtuu myös harkintaa: milloin kannattaa tuoda uusi nappula laudalle, milloin syödä vastustaja ja milloin pelata varman päälle. Yksi pelierä kestää tyypillisesti noin 30–45 minuuttia. Jos etsit muita samantyyppisiä pelejä, kannattaa tutustua myös sivustomme kokoamiin noppapeleihin ja lautapeleihin.

Kimblen historia ja alkuperä

Kimble perustuu yhdysvaltalaiseen Trouble-peliin, jonka Kohner Brothers -yhtiö toi markkinoille vuonna 1965. Trouble puolestaan ammentaa pelimekaniikkansa brittiläisestä Ludo-pelistä, joka taas pohjautuu vanhaan intialaiseen pachisi-peliin. Pelin ytimessä oli alusta asti kuvun alle suljettu noppa, joka teki heittämisestä lapsillekin helppoa – eikä noppa päässyt katoamaan tai putoamaan pöydältä.

Suomeen peli rantautui vuonna 1967, ja sitä on valmistanut ja myynyt porilaislähtöinen peliyhtiö Tactic. Kimble sai nimensä 1960-luvun suositun televisiosarjan The Fugitive päähenkilöstä, tohtori Richard Kimblestä, ja sitä markkinoitiin aikanaan takaa-ajopelinä. Nimi on jäänyt niin tiukasti juuri tähän peliin, että monille suomalaisille ”Kimble” tarkoittaa nimenomaan tätä noppapeliä.

Suosio on ollut poikkeuksellisen kestävää: peliä on myyty Suomessa kymmeniätuhansia kappaleita vuodessa, ja kokonaismyynti ylitti arvioiden mukaan miljoonan kappaleen rajan jo 2000-luvun alussa. Peli on säilynyt vuosikymmenten ajan lähes muuttumattomana, mikä kertoo sen yksinkertaisen idean toimivuudesta.

Kimblen menestyksen taustalla on sama oivallus kuin alkuperäisessä Troublessa: nopan sulkeminen kuvun alle poisti perinteisen noppapelin suurimmat harmit. Noppa ei katoa sohvan alle, se ei lennä lattialle eikä sitä voi vahingossa tai tahallaan ”lavastaa”. Lapsiperheille tämä teki pelistä siistin ja helpon, ja juuri perheet ovatkin pitäneet Kimblen suosiossa sukupolvesta toiseen. Peliä myydään edelleen tavarataloissa ja lelukaupoissa uutena, joten sen hankkiminen ei vaadi kirpputorikierrosta.

Pelivälineet ja Pop-O-Matic-nopanheitin

Yhteen Kimble-peliin kuuluu pelilauta, jonka keskellä on nopanheitin, sekä 16 nappulaa (neljä kutakin väriä). Nopanheitin on pelin tunnusomaisin osa:

Rakenne tekee heittämisestä reilua ja vaikeuttaa nopan ”ohjailua”, koska pelaaja ei kosketa noppaa suoraan.

Kimblen säännöt

Pelin perusajatus on yksinkertainen: siirrä nappulasi laudan ympäri myötäpäivään ja tuo ne kaikki turvaan kotipesään. Alla säännöt vaihe vaiheelta.

Alkuvalmistelut

Jokainen pelaaja valitsee värin ja asettaa neljä nappulaansa oman värinsä mukaiseen kulmaan eli aloitusalueelle. Aloittaja arvotaan, minkä jälkeen heittovuoro kiertää myötäpäivään. Pelaajat heittävät noppaa vuorotellen painamalla keskikuplaa.

Nappulan saaminen liikkeelle

Nappula lähtee aloitusalueelta liikkeelle vain, kun pelaaja heittää nopalla kuutosen. Kuutosella nappula siirtyy lähtöruutuun, ja pelaaja saa heittää uudelleen. Kuutonen antaa siis aina lisäheiton, joten peräkkäisillä kuutosilla voi tuoda useamman nappulan liikkeelle tai edetä pitkälle yhdellä vuorolla.

Siirtäminen

Muilla silmäluvuilla pelaaja siirtää valitsemaansa laudalla olevaa nappulaa eteenpäin nopan osoittaman luvun verran. Jos liikuteltavia nappuloita on useampi, pelaaja valitsee itse, mitä niistä siirtää – tässä piileekin pelin taktinen puoli. Jos pelaajalla ei ole yhtään nappulaa laudalla eikä hän saa kuutosta, vuoro siirtyy seuraavalle.

Syöminen

Jos nappula päätyy ruutuun, jossa on jo vastustajan nappula, vastustajan nappula ”syödään”: se palautetaan takaisin aloitusalueelle ja joutuu aloittamaan koko kierroksen alusta. Omia nappuloita ei voi syödä. Syöminen on Kimblen tärkein tapa hidastaa vastustajia, mutta se vaatii osuvan silmäluvun oikealla hetkellä.

Kotiutuminen

Kierroksen lopussa nappula kääntyy oman värinsä kotisuoralle. Kotisuoralla nappulat ovat turvassa – vastustaja ei voi enää syödä niitä. Viimeisiin ruutuihin pääsy vaatii kuitenkin tarkan silmäluvun: nopan tuloksen on vastattava täsmälleen nappulan etäisyyttä maaliruutuun. Jos luku on liian suuri, nappula ei liiku sillä vuorolla. Peli päättyy, kun pelaaja on saanut kaikki neljä nappulaansa maaliin.

Pelin kulku ja voittaminen

Pelin alussa jokainen yrittää saada nappulansa mahdollisimman nopeasti liikkeelle, mikä on pelkästään kuutosten varassa. Keskivaiheessa lauta täyttyy nappuloista, jolloin syömiset ja väistöt ratkaisevat. Lopussa korostuu tarkkojen silmälukujen metsästys kotisuoralla.

Voittaminen edellyttää onnekkaita heittoja, mutta myös kärsivällisyyttä ja harkintaa. Hyödyllisiä periaatteita ovat muun muassa:

Taktiikka ja erikoistilanteet

Vaikka Kimble on pitkälti onnenpeli, pienillä valinnoilla on merkitystä. Yleisin taktinen keino on tuplaaminen, eli kahden tai useamman oman nappulan vieminen samaan tai peräkkäisiin ruutuihin niin, että etenemisrivistö on turvassa ja tukkii samalla vastustajien tietä. Vastaavasti puhutaan triplaamisesta ja kvattaamisesta, kun ruutuun saadaan kolme tai neljä nappulaa.

Yksi usein pohdittu tilanne on, kannattaako kuutosella tuoda laudalle uusi nappula vai siirtää jo liikkeellä olevaa. Yleisesti toimiva nyrkkisääntö on pitää useampi nappula liikkeessä, jolloin sopiva syömis- tai etenemismahdollisuus osuu kohdalle useammin. Toisaalta pelin loppuvaiheessa voi olla fiksua keskittää voimat ja viedä lähellä maalia olevat nappulat turvaan, ennen kuin ne ehditään syödä.

Yleisiä aloittelijan virheitä ovat kaiken panostaminen yhteen nappulaan, kotisuoran tarkan silmäluvun unohtaminen ja liiallinen syömiseen keskittyminen oman etenemisen kustannuksella. Joissakin peliseurueissa sovitaan lisäksi omia tapasääntöjä – esimerkiksi erotuomari ratkaisemaan kiistoja tai kirjanpitäjä pitämään lukua syömisistä. Tällaiset roolit eivät kuulu virallisiin sääntöihin, mutta ne tuovat peliin lisäväriä. Myös esimerkiksi kuplan pitkä pyöriminen tai kahden pelaajan yhtäaikainen huomio samaan ruutuun kannattaa sopia etukäteen, jotta pelin aikana vältytään kiistoilta.

Kimblen versiot ja muunnelmat

Klassisen Kimblen rinnalle on vuosien varrella ilmestynyt useita versioita eri ikäryhmille ja makuihin. Perusidea – kierrä lauta nopanheittimen avulla – säilyy, mutta yksityiskohdat vaihtelevat.

Vertailu

VersioPelaajatIkäsuositusErityispiirre
Kimble (klassinen)2–4noin 4+Perusversio, jossa nappulat kiertävät laudan nopan silmälukujen mukaan
Kimble Junior2–4noin 3+Liikkuminen perustuu väreihin numeroiden sijaan, helpompi pienimmille
Kimble Twist2–4noin 6+Mutkitteleva reitti ja pelin aikana kääntyvä lauta tuovat lisää taktiikkaa
Teemaversiot2–4vaihteleeLasten suosikkiaiheilla kuvitetut versiot, säännöt pääosin klassisen kaltaiset

Lisäksi markkinoilla on vaihtuvia teemaversioita esimerkiksi lasten suosikkiaiheilla, mutta niiden säännöt noudattavat pääosin klassisen Kimblen logiikkaa. Jos pidät nopan ja laudan yhdistävistä peleistä, myös Yatzy ja monet muut suositut lautapelit voivat olla mieleesi.

Kenelle Kimble sopii?

Kimble on ennen kaikkea perhepeli. Yksinkertaiset säännöt tekevät siitä helposti lähestyttävän pienillekin lapsille, ja nopanheittimen napsautus pitää myös nuorimmat mukana. Koska peli perustuu pääosin onneen, lapset pärjäävät siinä tasaveroisesti aikuisten kanssa – mikä tekee siitä hyvän valinnan eri-ikäisten yhteiseen peli-iltaan.

Peli sopii niille, jotka arvostavat nopeatempoista, kevyttä ja helposti opittavaa pelaamista. Syvempää strategiaa tai pitkiä miettimistaukoja kaipaava pelaaja voi kokea Kimblen turhan sattumanvaraisena, mutta juuri yksinkertaisuus on tehnyt siitä sukupolvien suosikin. Kokonaan uusia pelejä etsivä löytää sivustoltamme runsaasti muitakin perheen pelihetkiin sopivia vaihtoehtoja.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta pelaajaa Kimbleä voi pelata?

Klassista Kimbleä pelataan 2–4 pelaajalla. Jokaisella pelaajalla on neljä omanväristä nappulaa, ja laudalla on tilaa neljälle värille.

Minkä ikäiselle Kimble sopii?

Klassinen Kimble sopii noin nelivuotiaasta alkaen, ja Junior-versio on suunnattu vielä nuoremmille. Yksinkertaisten sääntöjen ansiosta peli toimii hyvin koko perheen yhteisenä pelinä.

Onko Kimble suomalainen peli?

Kimble ei ole alun perin suomalainen peli, vaan se perustuu yhdysvaltalaiseen Trouble-peliin vuodelta 1965. Suomeen peli tuotiin vuonna 1967, ja sitä valmistaa suomalainen Tactic.

Miten nappulan saa liikkeelle?

Nappula lähtee aloitusalueelta liikkeelle vain nopan kuutosella. Kuutonen tuo nappulan lähtöruutuun ja antaa lisäksi uuden heittovuoron.

Mitä tarkoittaa nappulan syöminen?

Jos oma nappula päätyy ruutuun, jossa on vastustajan nappula, vastustajan nappula palautetaan aloitusalueelle ja sen matka alkaa alusta. Kotisuoralle päässeitä nappuloita ei voi enää syödä.