Minigolfin säännöt – pelin kulku ja pisteiden laskenta

Minigolf on kaikenikäisille sopiva tarkkuuspeli, jossa pieni pallo yritetään saada reikään tai maaliin mahdollisimman vähillä mailanlyönneillä. Peli muistuttaa tavallista golfia, mutta se keskittyy pelkästään puttaamiseen lyhyillä, esteitä sisältävillä väylillä. Vaikka monet pelaavat minigolfia huvikseen omien pihasääntöjen mukaan, lajilla on myös tarkat kansainväliset kilpailusäännöt. Tässä oppaassa käydään selkeästi läpi minigolfin säännöt, pelin kulku ja pisteiden laskenta – sekä rennossa lomapelissä että virallisessa kilpailussa.

Mitä minigolf on?

Minigolf on golfista kehitetty laji, jossa pelataan erityisesti rakennetulla radalla. Jokainen rata koostuu erillisistä väylistä, ja kullakin väylällä pallo lyödään aloituspaikalta kohti maalia – useimmiten reikää – erilaisten esteiden ohi tai läpi. Esteinä voi olla esimerkiksi mutkia, kumpuja, putkia, siltoja, seiniä tai vesiesteitä. Pelaajan tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän lyöntejä.

Laji tunnetaan monilla nimillä: suomeksi puhutaan yleisesti minigolfista, kun taas kilpailutoiminnassa käytetään nimeä ratagolf. Muualla maailmassa käytetään myös termejä minigolf, miniature golf, adventure golf ja putt-putt. Kaikissa on sama perusidea, mutta väylien koko, materiaali ja esteet vaihtelevat. Minigolf on suosittu juuri siksi, että säännöt ovat helpot oppia ja peli sopii yhtä lailla lapsiperheille, kaveriporukoille kuin kilpaurheilijoillekin. Se on myös yksi klassisista kesän ulkopeleistä samaan tapaan kuin petankki tai mölkky.

Minigolfin perussäännöt

Minigolfin perussäännöt ovat yksinkertaiset ja samat kaikkialla, pelattiinpa huvipuistossa, lomakohteessa tai kilpailussa. Yksityiskohdat, kuten lyöntien enimmäismäärä, voivat vaihdella radan omien ohjeiden mukaan, mutta runko pysyy samana.

Pelin tavoite

Tavoitteena on läpäistä koko rata – tyypillisesti 18 väylää – mahdollisimman vähillä lyönneillä. Jokainen lyönti lasketaan yhdeksi pisteeksi, ja väylän päätteeksi lyöntien määrä merkitään pistekortille. Kun kaikki väylät on pelattu, pelaajien lyönnit lasketaan yhteen. Vähiten lyöntejä kerännyt pelaaja voittaa. Toisin kuin monissa muissa peleissä, tässä pienin tulos on paras.

Lyöntijärjestys ja pelin aloitus

Ennen pelin alkua sovitaan lyöntijärjestys. Rennossa pelissä järjestys voidaan arpoa tai pelata vaikka aina samassa järjestyksessä. Jokainen väylä aloitetaan merkityltä aloitusalueelta eli lyöntipaikalta. Ensimmäinen lyönti tehdään aina tältä alueelta, ja palloa saa asetella vapaasti lyöntialueen sisällä ennen lyöntiä.

Tyypillisesti sama pelaaja suorittaa yhden väylän loppuun kerrallaan, minkä jälkeen on seuraavan pelaajan vuoro. Vaihtoehtoisesti jokainen voi lyödä vuorollaan yhden lyönnin ja edetä niin, että eniten jäljellä oleva pelaa aina ensin. Rata määrää myös, missä järjestyksessä väylät pelataan: numerot 1–18 pelataan yleensä järjestyksessä.

Pallon pelaaminen väylällä

Ensimmäisen lyönnin jälkeen pallo pelataan siitä, mihin se pysähtyy. Pelaaja jatkaa lyöntejä, kunnes pallo on maalissa. Peliin kuuluu muutama vakiotilanne, jotka on hyvä tuntea:

• Pallo ei ylitä rajaviivaa: Monilla väylillä on rajaviiva, joka pallon on vähintään ylitettävä aloituslyönnillä. Jos pallo ei ylitä sitä, lyönti lasketaan ja uusi lyönti tehdään jälleen lyöntipaikalta.
• Pallo poistuu radalta: Jos pallo pomppaa pois väylältä tai jää esteeseen, se palautetaan pelisääntöjen mukaiseen kohtaan – usein siihen kohtaan, josta se poistui radalta, tai viimeiseen lepopaikkaan. Rennossa pelissä tämä palautus lasketaan yleensä yhdeksi ylimääräiseksi lyönniksi.
• Pallo pysähtyy kiinni reunaan tai esteeseen: Jos pallo jää kiinni laitaan, sitä saa monilla radoilla siirtää hieman irti reunasta (usein noin mailanpään verran, noin 10 cm) niin, että lyöminen on mahdollista.

Rennossa pelissä on tapana sopia yhteisistä säännöistä etukäteen, jotta kaikki pelaavat samalla tavalla. Reilu peli ja rehellinen lyöntien laskenta kuuluvat olennaisesti lajin henkeen.

Pisteiden laskenta

Pisteiden laskenta on minigolfin ydin, ja se on helppo oppia. Periaate on sama kuin golfissa: jokainen lyönti on yksi piste, ja koko radan tulos on lyöntien yhteismäärä.

Lyöntien laskeminen

Jokaista pallon osumaa mailalla pidetään yhtenä lyöntinä eli yhtenä pisteenä. Lyöntiä ei synny, jos maila liikahtaa koskematta palloon tai jos pelaaja selvästi vain asettelee palloa. Lyönti kirjataan siitä hetkestä, kun pelaaja on ottanut asennon ja aloittaa lyöntiliikkeen palloon. Kun pallo on maalissa, kyseisen väylän lyönnit kirjataan pistekorttiin. Lopuksi kaikkien väylien lyönnit lasketaan yhteen, ja pienin yhteistulos ratkaisee voittajan.

Lyöntikatto ja keskeneräinen väylä

Jotta yksittäinen vaikea väylä ei venyisi loputtomiin, peliin kuuluu lyöntikatto. Virallisissa WMF-säännöissä kullakin väylällä saa lyödä enintään kuusi kertaa. Jos pallo ei ole kuuden lyönnin jälkeen maalissa, väylästä merkitään yksi lisäpiste, jolloin väylän suurin mahdollinen tulos on seitsemän. Sama tulos seitsemän kirjataan myös silloin, jos pelaaja ei jostain syystä pelaa väylää loppuun. Monilla huvi- ja lomaradoilla käytetään samaa periaatetta, joskin katto voi olla kuusi tai seitsemän lyöntiä radan omien ohjeiden mukaan. Kattoa kannattaa aina kysyä tai tarkistaa radan sääntötaulusta ennen pelin alkua.

Voittajan määräytyminen ja tasapeli

Lyöntipelissä (stroke play) voittaja on se, jolla on radan päätteeksi pienin yhteenlaskettu lyöntimäärä. Ottelupelissä (match play) taas voittaa se, joka on voittanut eniten yksittäisiä väyliä; väylän voittaa pelaaja, jolla on sillä väylällä ryhmänsä pienin tulos.

Jos kilpailussa syntyy tasatulos ensimmäisestä, toisesta tai kolmannesta sijasta, ratkaisu tehdään äkkikuolemaväylillä (sudden death). Tasatuloksen tehneet pelaajat pelaavat väylän 1 ja etenevät seuraaville väylille, kunnes jollain väylällä syntyy ero tuloksissa. Lyöntijärjestys voidaan ratkaista esimerkiksi kolikonheitolla. Rennossa pelissä tasapeli voidaan jättää tasapeliksi tai ratkaista vaikka yhdellä lisäväylällä.

Välineet: maila ja pallo

Minigolfiin tarvitaan vain kaksi välinettä: maila ja pallo. Huviradoilla ne saa yleensä lainaksi pääsymaksua vastaan, joten omia varusteita ei tarvita.

• Maila (putteri): Lyhyt golfmaila, jolla palloa puttaamalla edetään. Virallisissa säännöissä mailassa ei saa olla tähtäysapuvälineitä, ja mailanpään lyöntipinnan pinta-ala saa olla enintään 40 cm².
• Pallo: Minigolfpallot ovat golfpalloja pehmeämpiä ja kooltaan tarkkaan säänneltyjä. Virallisten sääntöjen mukaan pallon halkaisijan on oltava 37,0–43,0 mm, eikä pallo saa pompata metrin korkeudesta betonille pudotettaessa yli 85 cm (25 asteen lämpötilassa). Kilpapelaajilla on usein kymmeniä erilaisia palloja, jotka reagoivat eri tavoin eri esteisiin ja lämpötiloihin.

Maali eli reikä saa virallisissa säännöissä olla läpimitaltaan enintään 120 mm. Osassa väylistä maali voi olla reiän sijaan jokin muu kohde, jolloin sen mitat määräytyvät järjestelmäkohtaisten sääntöjen mukaan.

Minigolfin väylätyypit

Kaikki minigolfradat eivät ole samanlaisia. Kansainvälinen kattojärjestö WMF (World Minigolf Sport Federation) tunnustaa useita ratajärjestelmiä, joissa väylien materiaali, pituus ja esteet eroavat toisistaan. Jokaisessa järjestelmässä täysimittaiseen rataan kuuluu 18 numeroitua väylää. Alla oleva taulukko kokoaa yleisimmät väylätyypit.

Huviradoilla ja lomakohteissa vastaan tulevat useimmiten tekonurmesta tai betonista rakennetut seikkailuradat, joissa on hauskoja teemaesteitä. Virallisissa kilpailuissa radan on oltava WMF:n hyväksymä, ja väylien mitat sekä esteet on vakioitu tarkasti, jotta kilpailu olisi tasapuolista.

Minigolf kilpailulajina

Harrastuspelin lisäksi minigolf on vakavasti otettava kilpaurheilulaji. Suomessa kilpailutoiminnasta vastaa Suomen Ratagolfliitto, joka on osa eurooppalaista ja kansainvälistä minigolfjärjestöä. Kansainvälisissä ja kansallisissa kilpailuissa noudatetaan WMF:n maailmanlaajuisia sääntöjä, jotka määrittelevät tarkasti muun muassa radan rakenteen, välineet, pisteiden laskennan ja tuomaritoiminnan.

Kilpailussa yksi kierros on 18 väylää, ja kilpailu koostuu yleensä useista kierroksista. Pelaajat kirjaavat tuloksensa pistekortteihin, jotka tarkistetaan ja allekirjoitetaan jokaisen kierroksen jälkeen. Väärin merkitystä tai palauttamattomasta kortista voi seurata rangaistuspisteitä. Kilpailuissa on myös lisäsääntöjä: pelaajan on esimerkiksi pysyteltävä riittävän etäällä (jos mahdollista vähintään metrin päässä) lyöntivuorossa olevasta pelaajasta, eikä harjoituslyöntejä tai pallojen rullaamista väylillä sallita kesken kierroksen. Alkoholin nauttiminen virallisten peliaikojen aikana on niin ikään kielletty. Jos haluat tutustua myös muihin tarkkuutta vaativiin ulkolajeihin, löydät sivustoltamme runsaasti urheilulajeja ja niiden sääntöjä.

Minigolf, golf ja frisbeegolf – mitä eroa?

Minigolf sekoitetaan helposti sukulaislajeihinsa, mutta erot ovat selkeät. Kaikissa tavoitteena on päästä maaliin mahdollisimman vähin heitoin tai lyönnein, mutta välineet ja rata eroavat toisistaan.

• Minigolf pelataan pienellä mailalla ja pallolla lyhyillä, esteitä sisältävillä väylillä. Kyse on pelkästä puttaamisesta tarkkuutta vaativissa olosuhteissa.
• Golf pelataan laajalla kentällä useilla eri mailoilla, ja pitkät lyönnit kuuluvat olennaisesti peliin. Voit tutustua tarkemmin perinteisen golfin sääntöihin omassa oppaassaan.
• Frisbeegolfissa maila ja pallo on korvattu liitokiekoilla, jotka heitetään kohti metallikoria. Frisbeegolfin säännöt muistuttavat pisteytykseltään golfia.

Myös klassinen kroketti on sukua näille lajeille: siinäkin pallo kuljetetaan mailalla tarkasti määriteltyjen esteiden läpi.

Yleisiä virheitä ja hyvä pelietiketti

Minigolf on helppo laji, mutta muutama tavallinen virhe kannattaa välttää, jotta peli sujuu reilusti ja mukavasti:

• Lyöntien laskennan unohtaminen: Pidä lyönnit rehellisesti kirjaa jo matkan varrella. Pistekortti tai puhelimen muistiinpano auttaa.
• Lyöntipaikan ohittaminen: Ensimmäinen lyönti tehdään aina merkityltä lyöntipaikalta, ei siitä mihin pallo sattui jäämään edellisellä väylällä.
• Toisen pelaajan häiritseminen: Pysy poissa väylältä ja ole hiljaa, kun toinen on lyöntivuorossa. Älä kävele väylän poikki pallon vielä liikkuessa.
• Pallon koskeminen käsin: Palloa liikutetaan vain mailalla, paitsi silloin kun sitä asetellaan lyöntipaikalle tai siirretään sallitusti irti reunasta.
• Yhteisten sääntöjen sopimatta jättäminen: Sovi lyöntikatosta ja palautussäännöistä etukäteen, niin erimielisyyksiltä vältytään.

Hyvä pelietiketti tekee minigolfista hauskaa kaikille: annetaan edellisen ryhmän edetä rauhassa, pidetään radat siisteinä ja palautetaan lainavälineet pelin päätteeksi.

Vinkkejä aloittelijalle

Minigolfin oppii nopeasti, mutta hyvään tulokseen pääsee harjoittelemalla muutamaa perusasiaa. Nämä vinkit auttavat alkuun:

• Katso väylä ensin: Mieti lyönnin suunta ja voima ennen kuin lyöt. Monet väylät ratkeavat parhaiten pomputtamalla pallo laidan kautta kohti maalia.
• Säätele voimaa: Yleisin virhe on lyödä liian lujaa. Hallittu, tasainen puttaus pitää pallon paremmin radalla.
• Pidä maila kevyesti mutta tukevasti: Ota rento ote kaksin käsin ja heilauta mailaa rauhallisesti kuin heiluria.
• Tähtää laitojen kautta: Mutkikkailla väylillä pallon pomputtaminen reunan kautta on usein varmempaa kuin suora lyönti.
• Nauti pelistä: Minigolf on ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa. Rennolla asenteella sekä tulos että fiilis paranevat.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Kuinka monta lyöntiä yhdellä väylällä saa lyödä?

Virallisissa WMF-säännöissä yhdellä väylällä saa lyödä enintään kuusi kertaa. Jos pallo ei ole kuuden lyönnin jälkeen maalissa, väylästä kirjataan tulokseksi seitsemän. Monilla huviradoilla käytetään samaa kuuden tai seitsemän lyönnin kattoa, joten tarkista radan oma sääntötaulu ennen peliä.

Miten minigolfissa lasketaan pisteet?

Jokainen lyönti on yksi piste. Kun pallo on väylän maalissa, lyönnit kirjataan pistekorttiin. Kaikkien väylien lyönnit lasketaan lopuksi yhteen, ja pienimmän yhteistuloksen tehnyt pelaaja voittaa. Tässä lajissa siis pienin tulos on paras.

Montako väylää minigolfradalla on?

Täysimittaiseen minigolfrataan kuuluu 18 numeroitua väylää, aivan kuten tavallisessa golfkierroksessa. Pienemmillä huviradoilla voi olla myös 9 tai 12 väylää. Virallisissa WMF-järjestelmissä väyliä on aina 18.

Mitä tapahtuu, jos pallo lentää pois radalta?

Jos pallo poistuu väylältä, se palautetaan pelisääntöjen mukaiseen kohtaan – usein siihen, mistä se poistui, tai viimeiseen lepopaikkaansa. Palautus lasketaan yleensä yhdeksi lyönniksi. Jos pallo katoaa tai vaurioituu kesken pelin, sen tilalle saa vaihtaa uuden pallon viimeiseen lepopaikkaan.

Mitä eroa on minigolfilla ja ratagolfilla?

Kyse on samasta lajista. Minigolf on arkikielen nimi rennolle pelille huvi- ja lomaradoilla, kun taas ratagolf on Suomessa käytetty nimi kilpailumuotoiselle minigolfille, jota pelataan Suomen Ratagolfliiton ja WMF:n virallisten sääntöjen mukaan.